Pettson och Findus - Kattonauten (Viiru ja Pesonen - postia kuninkaalle)

Olipa kerran jo hieman ikääntymään päässyt äijänkäppyrä, jolla oli taipumusta elellä erakkona pienellä maatilallaan. Päivänä eräänä tämän vähän höperönkin Pesosen tilasta ja yleisestä elämänmenosta huolestunut naapuri tuo mukanaan kissanpennun. Naapurin mielestä ei ole ihmiselle hyväksi kyyhötellä yksin mökissä päivät pitkät. Pesonen kuitenkin on varsin vastentahtoinen, mitä tulee pienen kissan huoltajaksi ryhtymiseen. No, niinpä vain toinen taloon jää. Viiru hänelle nimeksi kelpaa.

Syrjäisellä maaseudulla aika jatkaa rauhallista vaellustaan. Viirukin vähitellen kasvaa, mutta vilkkaus ei hänessä ole katoava luonnonvara, vaan tuntuu lähinnä lisääntyvän. Pesonenkin siinä joutuu myöntämään, että onpahan tällainen karvainen kaveri varsin mukavaa seuraa, ja usein vieläpä oiva apu tiukissa tilanteissa.

"Kissan ei pitäisi joutua siivoamaan koko päivää!"

Erimielisyyksiäkin kaksikon välille silloin tällöin kehittyy. No, onneksi nämä ovat yleensä ratkaistavissa sovittelulla ja neuvottelulla. Välillä tosin joudutaan turvautumaan hieman omalaatuisiin ratkaisuihin, mutta sellaisia Pesosen maailmassa muutenkin vilisee, joten mitäpä siitä. Viimeisin pulma syntyy siivousvelvollisuuksien kyseenalaistamisesta. Viirun mielestä kissanpäiviä ei kuulu siivoushommissa tuhlata. Niinpä hän Pesosen kirjoituskäden avustuksella päättää pyytää kuninkaalta neuvoa asiaan.

Paluukirjettä saadaan odotella tovi ja toinenkin, joten väliin mahtuu kaikenlaista muuta seikkailua. Eipä sitten muuta kuin telttaretkelle järvimaisemiin näin aluksi. Väkisin mukaan tunkeutuva kanaparvi vähän hankaloittaa menoa alkuun, mutta melko nopeasti Viiru ja Pesonen pääsevät rauhassa kalastelemaan. Pesosen harmiksi keksijäpajalla nikkaroitu kalastusjousipyssy osoittautuu ensitesteissä pienoiseksi pettymykseksi Viirun onnistuessa perinteisemmillä menetelmillä.

Siinä arkisten puuhien pyörteissä mielikuvitus karkailee välillä kauemmaskin vaeltelemaan. Niinpä Viirulla alkaa jälleen muodustua uudenlainen unelma. Jos kerran Laika-koira kiertää maata yksinäisessä kapselissaan, niin kyllähän urhea kissanautti voisi käydä siellä tervehtimässä. Näin omatekoisen kuuraketin väsäily voi alkaa, ja saadaanpa siitä ainakin jonkinlainen ilmalentokin aikaan.

Lisäväriä ja ylimääräistä hässäkkää tulee hieman lisää, kun paikkakunnalle jostakin rullailee sirkuskaravaani. Sieltä omille lomille karkailee Viirun kaukainen sukulainen, jota sirkustiikerin ura alkaa jo vähitellen tympimään. Myös Pesosen räväkämpi velipoika tulee pikaiselle vierailulle, josta Pesonen on vähemmän innoissaan. ...Ja saattaa olla, että se tavoiteltu kuningaskin oman lusikkansa tähän verkkaisen elelyn ja harrastelun soppaan lykkää...

Minulle näiden kahden seikkailut tulivat aikoinaan lapsuudessa tutuiksi kirjojen kautta. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana kosketukset heihin ovat kuitenkin jääneet sen verran vähiin, että muistikuvat ovat vähintään häilyviä, enkä näistä menneisyydessä selailluista kirjoista ole tarinoiden yksityiskohtia kovinkaan hyvin tallella. Jokseenkin samanlainen tilanne siis kuin vähän aikaa sitten katseltujen Peukaloisen retkien kohdalla. Saattaa toki olla ihan hyvä, ettei kaikkea kirkkaasti muista, niin on sitten jotakin uuttakin löydettävää.

Tätä elokuvaa voisi toki syytellä siitä, että mitään kovin yhtenäistä ja menevää tarinaa se ei oikein katsojalle esittele, vaan ponnahtelee sinne ja tänne. Toisaalta mielestäni tämä edustaa juuri sitä henkeä, mikä näiden kahden touhuamisista on jäänyt mieleen. Jos tuntuu siltä, että leppoisa eleily ja oleilu vaihtelevien harrastelujen värittämänä ei niin hirveästi innosta, niin ehkä kannattaa sitten suosiolla etsiä jotakin muuta, sillä onhan niitä piirrettyjä maailmassa.

"Vanhoilla äijillä on joskus huono muisti."

Ainakin minun silmiini tämä kaksikko vaikuttaa sen verran sympaattiselta, ettei ole mitään vaikeuksia seurailla runsaan 70 minuutin verran sitä, mitä he sitten saavatkaan aikaan. Tiedä sitten onko tämä vähän sekalaiseen säätämiseen ja omituisuuksiinkin perustuva huumori kaikkien makuun, mutta itse pidän tätä kuitenkin ihan hyvänä ja huvittavana hölmöilynä. Naapurissa asusteleva Kosonen käy tasaisin välein vähän vinoilemassa parin hieman huvittaville kommelluksille, mutta joutuu usein poistumaan paikalta pilkkaansa nieleskellen. Varsin hyvässä hengessä keljuilutkin siis hoidetaan. Tähän maailmaan sopivat hyvin omia kepposiaan nurkissa tehtailevat pikkuotukset, joiden päämääristä ei oikein ota selvää. No, yritystä ja ajatusta kuitenkin tuntuu löytyvän. Ruksataan vaikka (viihdyttävän) satunnaisen kaaoksen lokeroon nämä omituisten otusten aktiviteetit.

Sen verran mukavissa merkeissä minuutit vierähtivät ohi, että voisin kyllä hankkia muitakin osia. Niitähän sitten tuntuukin löytyvän ihan kelvollisesti. Vuotta tätä osaa aiemmin ilmestyi Viiru ja Pesonen. Vuonna 2005 taas siirryttiin jouluaskareiden pariin: Viiru ja Pesonen joulupuuhissa. Muutaman vuoden odotuksen jälkeen tuli muistipulmien vuoro: Viiru ja Pesonen - muisti pätkii. Mitään polttavaa tarvetta ei ole lähteä näitä haalimaan, mutta jos vaikka jokin sattuisi kirpputorilta löytymään, niin luultavasti tulee keräiltyä kokoelmaan. Kaikki mainitut on ymmärtääkseni julkaistu Suomessakin levyllä. Ainakaan tämän osan kohdalla ei ole tekstityksiä saatavilla, mutta puhe löytyy suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi.

Mitä nyt blogin puitteissa on tullut animaatioita kommentoitua, niin eipä tällä seikkailulla ole oikein asiaa parhaiden joukkoon. Mistään ikimuistoisesta elämyksestä ei ole kyse. Harmitonta ja hyväntuulista verkkaiseen tahtiin etenevää hassuttelua kuitenkin, josta on varsin helppo nauttia. Väkivaltaa ja pelottavia tilanteita ei käytännössä ole, sillä se kummitusjaksokin on varsin kesy, joten elokuva soveltuu hyvin ihan pienillekin katseltavaksi.

Tällaiselle isommalle jokseenkin lapselliselle tyypille taas omalaatuinen Pesonen aivoituksineen on mukavaa seurattavaa. Parasta vain keskittyä nauttimaan niistä pienistä ja isommista iloista, eikä käyttää aikaansa miettimällä ja murehtimalla sitä, mitäköhän muut oikein ajattelevat. Näin harmaan talven keskellä pikainen pyrähdys kesäisen maaseudun rauhaan on myös varsin tervetullut pakohetkinen. Kaikenlaista pientä puuhaa on ajankuluksi keksitty ja kun ruudulla vilistävät hahmot ovat järjestään pidettäviä, niin mikäpä tässä seuraillessa.

Pettson och Findus - Kattonauten (2000) (IMDB)