Karin (Kari Väänänen) mukavissa urissa kulkeva elämä ajautuu synkemmille poluille. Hänellä on vaimo ja kaksi pientä tytärtä, hyvä työpaikka, eikä muutenkaan enempää isompia huolia. Sitten tapahtuu auto-onnettomuus, jonka seurauksena vaimo vaipuu koomaan. Kari sitten tekee tilanteessa oman ratkaisunsa, jonka seurauksena Suomeen jääminen on jokseenkin hankalaa.
Päähenkilömme miettii, että yksi mahdollisuus uuteen elämään saattaisi löytyä Brasiliasta, koska siellä ei välttämättä kauheasti kysellä epämääräisten matkalaisten taustoista. Lisäksi tietyt haaveet pikaisen rikastumisen suhteen houkuttelevat puoleensa.
Valitettavasti Karin ja tytärten uusi elämä ei oikein ota käynnistyäkseen, vaan vastoinkäymisiä tuntuu riittävän. Töitä ei juurikaan löydy, ja rahojen alkaessa olla aivan lopussa, niin vaaralliset ja epätoivoisetkin yritykset alkavat kiinnostaa enemmän. Lopulta Kari on tyttäriensä kanssa ajamassa Amazonin heikkokuntoista tietä kohti seuraavia mahdollisuuksia. Bensaa ei ole, ruoka sekä vesi lopussa, eikä yhtään rahaakaan... Tilanne saattaisi siis olla pikkuisen lupaavampikin.
No, tielle laskeutuu pienkoneellaan seikkailuhenkinen Dan (Robert Davi), joka ansaitsee elantoaan vaihtelevilla kuljetuksilla. Hänen suurena toiveenaan on kuitenkin päästä hankkimaan mittavampaa omaisuutta huomattavasti nykyistä nopeammalla aikataululla.
Tiedä sitten, omasiko Kari aiemmin joitakin romanttisempia unelmia kullankaivuusta, mutta jos sellaisia oli, niin Serra Pelada auttaa kyllä nopeasti unohtamaan ne. Kyseessä on massiivinen louhos, jossa sadat ja tuhannet mudanvärjäämät ihmiset tekevät raskasta ja loputtomalta vaikuttavaa työtään kantaen selässään säkkejä, joissa sitten mahdollisesti on mudan seassa jotakin arvokastakin.
Kaurismäki kertoo haastattelussa, että vaikka oli jo sovittu, että kyseisellä kaivoksella kuvataan, niin siitä huolimatta oli hankala lopulta saada kuvauslupaa. Syynä Kaurismäen mukaan oli se, että vähän aiemmin amerikkalainen dokumenttia kuvannut porukka oli onnistunut aiheuttamaan vaikeuksia samalla kaivoksella. Tuli heti mieleen, että voisikohan kyseessä olla Powaqqatsi, sillä sen avausjakso on peräisin samasta paikasta, mutta eivät taida kuitenkaan aikajanat ihan yhteneviä olla. Joka tapauksessa mielestäni kyseiseen dokumenttiin on samasta kaivoksesta saatu näyttävämpi jakso kuin minkä Kaurismäki on omaan elokuvaansa taiteillut. Lyhyt näyte tämän dokumentin avauskohtauksesta:
Ei Kari kovin pitkää aikaa ehdi ympäristöä ja ihmistä koettelevassa helvetissä raataa, kun Dan ehdottaa helpompaa ratkaisua. He alkavat yhdessä tehdä hommia. Sitten kun on kertynyt vähän varoja, niin ostetaan oma katepillari ja siirrytään vähän syrjäisemmän kaivoksen puoleen, josta raskas työkone kaivaa rikkaudet pintaan ilman suurempia hikoiluja. Siis, jos kaikki menee suunnitellusti, mutta harvoinpa niin käy...
Kuvaan tulee myös Rae Dawn Chongin esittämä Paola, johon Kari ihastuu. Paola on ympäristönsuojeluun kallellaan, eikä pidä yhtään siitä, mitä ihmisen ahneus on hänen kotiseuduilleen ja koko maalleen tekemässä. Vähitellen myös Kari alkaa pohtia tarkemmin omien tekojensa seurauksia. Tästä päästäänkin sitten elokuvan pääteeman pariin.
Mainitaan nyt heti alkuun, että arvostan erittäin paljon sitä, kun Kaurismäki runsaat 20 vuotta sitten huolestui siinä määrin, että koki tarpeelliseksi tehdä elokuvan Amazonin ahdingosta. Hän mainitsee haastattelussa, että silloin Amazonin hävitys alkoi olla hyvinkin ajankohtainen aihe, ja hän itse halusi sitten omalta osaltaan osallistua tähän keskusteluun.
Hyvistä aikomuksista huolimatta sanoman esille tuominen jää vähän haparoivaksi. Kyllähän Kaurismäki on mukaan saanut muutamia voimakkaita kuvia, jotka jo itsessään pysäyttävät ajattelemaan, että onkohan tällainen meno kovin kestävällä pohjalla. Mutta sitten taas tähän tarinaan upotettuna yritys jää lopulta vähän puolitiehen.
Oikeastaan ongelma ei esiinny vain ympäristösanoman kohdalla, vaan muutenkin tulee samanlaisia tunnelmia. Hahmot jäävät jokseenkin etäisiksi. Vaikka esimerkiksi Robert Davi vaikuttaa juuri sopivalta tyypiltä rosoisen seikkailijan osaan, niin varsin vähän siitä saadaan irti. Romanssi Paolan kanssa tuntuu myös jäävän vähän vaiheeseen. Eikä loppupuolen lyhyt jakso alkuperäiskansan parissa onnistu herättelemään mitään innostavampia tunnelmia.
Yleisvaikutelma jää siis varsin laimeaksi, mikä on varsin ikävä asia todettavaksi, sillä tämä kuuluu niiden elokuvien joukkoon joista mielellään pitäisi enemmänkin. Ei kai siinä kuitenkaan mitään voi, kun ei vain tunnu toimivan erityisen hyvin. Joskus nuorempana pidin kohtalaisesti samoissa aihepiireissä liikkuvasta elokuvasta The Burning Season. Sitä en tosiaan ole hetkeen nähnyt, mutta muistikuvien perusteella herätteli vähintään yhtä onnistuneesti ympäristötietoisuutta, mutta oli samalla huomattavasti paremmin toimiva draamanakin. Sitten taas yleisemmin Amazonin alueesta kiinnostuneille voisi suositella Bruce Parryn erinomaista sarjaa Amazon. Siinäkin ympäristökysymykset ja alkuperäiskansojen asema ovat monesti esillä, mutta samalla se on tosiaan laajempi katsaus aiheeseen.
Ehkä tätä Kaurismäen elokuvaa painaa vähän se, ettei sitä oltu kovin hyvin suunniteltu. Tarinahan menee niin, että Mika Kaurismäki pyydettiin vuonna 1988 mainostamaan elokuvaansa Helsinki Napoli All Night Long viikon ajaksi Rio de Janeiroon. Kaurismäki mainitsee, että tavallaan tuo viikon matka jatkuu vieläkin, sillä Brasiliasta tuli sen myötä varsin olennainen osa hänen elämäänsä. No, Kaurismäki jäi kuitenkin parin muun tyypin kanssa turisteina pyörimään Amazonin alueelle.
Vähitellen ajatus elokuvasta alkoi muodostua. Aluksi oli kuitenkin tarkoituksena tehdä huomattavasti pienimuotoisempi matkakuvaus, jossa olisi tuotu myös ympäristöasioita esille. Ajan kuluessa tämä projekti kuitenkin paisui ja kansainvälistyi. Kaurismäki vähän harmitteleekin, että kuvausryhmä oli liian suuri huonoille ja epävarmoille kulkuyhteyksille, ja muitakin asioita hän tekisi nykyään toisin.
Saattaa siis olla, että nämä selittävät osittain sitä, miksi kyseinen teos sitten lopulta valmistui vähemmän tyydyttävään muotoon. Siitä huolimatta kyseessä on ehdottomasti kiinnostava teos, joka ainakin silloin tällöin herää henkiin. Harmi vain, että tällaiset tuokiot jäävät turhan harvinaisiksi. Ymmärrettävästi Kaurismäki ei ole halunnut tehdä mitään hehkuvaa matkailumainosta kuvien puolesta paria poikkeusta lukuun ottamatta, vaan usein ruudulla näkyy harkitsematon hävitys. Suuri jokikin on päässyt kovin harvoin kameran eteen. Toki tämä ei tarkoita sitä, etteikö elokuvasta silmäniloa löytyisi, sillä onhan Kaurismäki päätynyt näyttämään myös sitä kauneutta, jota ehkä kannattaisi vähän nykyistä paremmin vaaliakin.
Jos aihe ei paljoakaan kiinnosta, niin kyseessä luultavasti on varsin ikävä kokemus, sillä tarina ei ole mikään kovin kaksinen, eikä sen toteuttaminenkaan mitään erityisen sujuvaa ole. Vähän harmillinen tapaus. Aihe on edelleen tärkeä, eikä sitä kovinkaan usein jakseta elokuvissa nostaa esille. Se olisi ansainnut ehdottomasti paremman käsittelyn.
Amazon (1990) (IMDB)
I want to this film Dvdrip version. Please Your upload this film turbobit or clodmail.ru...Thanks...
VastaaPoista