Isabella (Penélope Cruz) oli jo pienenä lapsena jokseenkin poikkeuksellinen lahjakkuus keittiön puolella. Vuosien vieriessä hänestä kasvoi varsinainen mestarikokki, mutta niinpä vain kohtalaisen reippaasti kunnianhimoa omaava nuori nainen päätyi tiettyjen käänteiden kautta sellaiseen asemaan, ettei oikein saanutkaan täyttä kiitosta ja mainetta työstään.
Aviomies Toninho (Murilo Benício) eristää Isabellan keittiön puolelle keräten itse kiitokset hyvin tehdystä työstä. Tämän lisäksi Toninho ei oikein ole taipuvainen Isabellan tiettyihin luonteenpiirteisiin, ja kokee, että ne riisuvat hänen miehekkyytensä osittain. Niinpä kaveri saa suututettua Isabellan kunnolla.
Seurauksena Isabella saa tarpeekseen, ja herää idea lähteä jäljittämään lapsuudesta tuttua ystävää San Franciscosta. Uuden alun käynnistely ei kuitenkaan suju täysin ongelmitta. Parin onnekkaan käänteen jälkeen Isabelle saa kuitenkin uuden työpaikan, vaikka haaste toki onkin vähäisempi kuin aviomiehen huippuravintolassa. Onni kuitenkin jatkaa hymyilyään, jonka seurauksena Isabelle saa oman kokkausohjelman televisioon, eli Intohimon ruokaa alkaa kutitella nälkäisten katsojien makuhermoja.
Ajan kuluessa myös mahdollisuus uuteen romanssiin alkaa nousta pintaan. Toisaalta kuvioita vaikeuttamaan saapuu epätoivoinen Toninho, joka ei niin vain olekaan halukas luopumaan elämänsä rakkaudestaan. Ilman Isabellaa Brasilian suosituimman ravintolan pyörittäminen tuntuu jokseenkin turhalta, ja kaikki mielekkyys kokkailusta on kadonnut jonnekin kauas.
Noin kuukausi sitten katseltu The Mistress of Spices tulee kyllä mieleen, vaikka Woman on Top monesti kallisteleekin enemmän huumorin puolelle, eikä sisällä samankaltaisia synkempiä elementtejä oikeastaan edes mausteeksi. Myös kokkailua ja romantiikkaa sekoitteleva Tortilla Soup kuuluu mielestäni saman lajin keitoksiin.
Pikkuisen on tähänkin ripoteltu mystiikkaa mukaan vähän tuon ensin mainitun tapaan, mikä on edelleen ihan hyvä juttu. Isabellan luomuksista nousee välillä vähän voimakkaampiakin tuoksuja sekä muita huuruja, jotka sitten ottavat niitä nuuhkivat lumoihinsa. Toki asiallisesti muistutetaan siitä, että on erittäin tärkeää jakaa se ruoka rakkaan kanssa. Hieman enemmän kuitenkin itse jäin kaipaamaan tätä mausteisempaa puolta, varsinkin, kun tuli pari päivää ennen selailtua vaihteeksi Sinikka Piipon kiinnostavaa kirjaa Elinvoimaa mausteista. Kauan eläköön taikakasvikultti!
Omalla kohdalla tämän sopan tärkein ainesosa on tietysti Penélope, jota edelleen vain jaksan ihailla. Katselun jälkeen tulikin jälleen raapusteltua punaviinin voimauttama ylistys Penélopelle, mutta nyt kuitenkin itsesensuurin rippeet ovat vaihteeksi saaneet sen verran toimintakykyään takaisin, että näen parhaaksi säästää lukijat niiltä houreilta, ja tyydyn vain toteamaan, että taas Penélopen silmät, hymy ja ääni ovat voittava yhdistelmä, joka vetää vastustamattomasti puoleensa, vaikka elokuva sitten olisikin jokseenkin yhdentekevää hömppää...
Woman on Top havainnollistaa myös huvittavasti niitä eroja, mitä eri maissa ikärajojen suhteen esiintyy. Ainakin omasta mielestäni elokuvan seksikohtaukset ovat hyvinkin kesyjä, eikä todellakaan mitään estotonta iloittelua paljaan pinnan suhteen juurikaan esiinny. Eikä mieleen oikeastaan jäänyt mitään kovin tuhmaa sanailuakaan. Siitä huolimatta Atlantin toisella puolen elokuva sai ikärajakseen R-luokituksen. Kotoisessa Suomessa taas tällainen materiaali katsottiin hyvin alle kymmenvuotiaille sopivaksi. Itse kallistun tämän jälkimmäisen näkemyksen kannalle.
Mitä tulee noihin kiihkeämpiin hetkiin muuten, niin valitettavasti niissä ei oikein saada parasta vetoa päälle. Pari varsin lupaavaa kohtausta on jokseenkin häiritsevästi päädytty pilkkomaan tai katkaisemaan turhan varhaisessa vaiheessa. Noin yleisesti ottaen Woman on Top ei mitään kovin kuumaa hehkua saa näissä hetkissään aikaan.
Eipä Woman on Top lopulta hirveästi omaperäisyydellä loista, vaan melkoisen tuttuja sekä turvallisia reittejä monin paikoin kuljetaan. Toki pienoisia vähemmän käytettyjä sivumakujakin on mukaan päätynyt. Itse näkisin, että Penélope sekä ruokapuoli nostavat tämän tapauksen ainakin vähän sen runsaslukuisen ja harmaan massan yläpuolelle.
Jälleen loppulausumana voisi sanoa, että ihan mukavaa ajankulua iltaan, mutta mistään erinomaisesta elokuvasta ei kuitenkaan ole kyse. Eipä tällaisissa oikein ole ainesta suuremmiksi kestosuosikeiksi, mutta satunnaiselle uusinnalle saattaa kuitenkin aueta tilaisuus sopivasta välistä joskus myöhemmin.
Ainakin yksi saman tyylilajin edustaja, joka myös käsittelee samoja aiheita, olisi vielä katselulistalla, eli kyseessä on No Reservations. Yritän hankkia sen jossakin vaiheessa katsottavaksi. Ehdotuksia vastaavista toki saa edelleen laittaa, jos hyviä suosituksia tulee mieleen.
Ps.
Woman on Top näytetään tänään Subilla yhdeksän aikaan illalla, eli muutaman tunnin kuluttua olisi kätevä mahdollisuus ottaa se kokeiluun.
Woman on Top (2000) (IMDB)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti