Toinenkin osa alkaa jossakin määrin lupaavasti Dundeen kalastaessa New Yorkin edustalla ja poliisien lähinnä naureskellessa omalaatuisen australialaisen kolttosille. Dundee on jonkin aikaa oleillut kaupungissa, mutta elämä alkaa tuntua vähän tylsältä. Toisaalta kotiinpaluukin houkuttelee, mutta tyyppi päätyy kuitenkin hakemaan töitä, joita on tarjoamassa ensimmäisestä osasta tuttu mies.
Siinä missä ensimmäinen osa on pitkälti melko tarinatonta haahuilua ja hassuttelua, on jatko-osan kohdalla päädytty panostamaan enemmän juoneen. Harmi vain, että se on kohtalaisen yhdentekevä ja lukemattomia kertoja aiemmin paremmin toteutettu tuttu kuvio. Pääpari siis sekaantuu ikävien ihmisten huumekauppoihin tahtomattaan, sitten Sue kaapataan, pelastetaan, lähdetään pakoon ja jahtaajienkin osat vähän vaihtuvat. Mitään kovin omaperäistä ei siis ole saatu aikaan.
Eikä se tarinan heikkous välttämättä tällaiselle elokuvalle mikään ratkaiseva niitti olisi, jos muut jutut olisivat edelleen kunnossa. Valitettavasti näin vain ei ole, vaan Dundeen kepposet ovat karsiutuneet huomattavasti harvemmiksi juoniosuuden kasvaessa. Vielä kun pituutta on tullut noin 15 minuuttia lisää ensimmäiseen osaan verrattuna, niin kelloon tuijottelu, haukottelu ja muu yleinen tylsistyminen lisääntyy räjähdysmäisesti.
Ensimmäiseen verrattuna on siis lähdetty ikävästi tylsyyden harhapoluille, eikä sieltä oikeastaan missään vaiheessa päästä hoippumaan takaisin varsinaiselle reitille. Huumoriinkaan ei ole hirveästi jaksettu panostaa. Löytyyhän elokuvasta toki muutama hymyjä ja hymähdyksiä aiheuttava hetki sekä pari vielä onnistuneempaa kohtausta, mutta yleisesti taso on huomattavasti matalammalla. Piti sitten se veitsirepliikkikin uusia suunnilleen samanlaisena. Muutenkin meno vaikuttaa selvästi ryppyotsaisemmalta. Ensimmäisen melko huoleton sekä päämäärätön kohellus onkin vaihtunut jonkinlaiseksi c-luokan puolivakavaksi toimintaseikkailuviritykseksi, jolla ei ole paljoakaan tarjottavaa omassa sarjassaan.
Elokuvaa ei siis voi aivan samaan tapaan suositella koko perheen yhteiseksi katseltavaksi kuin ensimmäistä. Tietyt elementit sopivat paremmin vähän varttuneemmalle yleisölle, vaikka ei tässä tosin mitään kovin tylyä väkivaltaa ole. Toiminta itsessään on lähinnä sitä luokkaa, että sen unohtaa melko nopeasti, eikä sellaiselle oikein viitsisi edes paria sanaa enempää uhrata aikaa. Jäljitysjaksokin tuntuu lähinnä venytetyltä, eikä onnistu innostamaan.
Kun edellisessä mentiin Australiasta kaupunkiin, niin tämän kohdalla lähdetään Australian suuntaan vähän puolivälin jälkeen. Siinä sitten hetken ehtii olla toivomassa, että uusintakäynnistys toimi ja elokuva sai pahasti kaipaamaansa uutta virtaa tunnelman ollessa parin hetken ajan vähän korkeammalla. Nopeasti kuitenkin osoittautuu, että turhia toiveita sellaiset ovat ja suunnilleen sama kohtalaisen tylsä ja hengetön meno vain jatkuu.
Ei Crocodile Dundee II näistä haukuista huolimatta mikään surkeuksien surkeus ole, mutta ikävän keskinkertainen ja väsähtänyt tuotos. Peräkkäisinä päivinä katseltujen osien välillä on ainakin omasta mielestäni merkittävästi laadullista eroa. Toisessa on panostettu aivan vääriin osa-alueisiin, ja niihinkin nähdyn perusteella kovin huolimattomasti. Elokuvasta ei todellakaan ole repäiseväksi toimintaseikkailuksi ja samaan aikaan huumori on vähentynyt ja tasokin laskenut. Dundeen jutut saavat aivan liian usein väistyä tylsän juonen tieltä jonnekin kauas pois. Ilmeisesti tarkoituksena oli vähän uudistaa kaavaa, eikä vain toistaa ensimmäistä osaa uudelleen. Valitettavasti tämä vain ideoitiin kovin mielikuvituksettomasti ja toteutettiin huonosti. Tällaisenaan elokuvasta jää hätäisesti ja huolimattomasti tehdyn pakollisen jatko-osan ja rahastuksen kitkerä maku suuhun.
Crocodile Dundee II (1988) (IMDB)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti