Alkuun otetaan vajaan parin minuutin pikainen kertaus kahden edeltäneen osan merkittävimmistä tapahtumista. Toisen osan päätteeksi Angélique (Michèle Mercier) sai siis hyvän tilaisuuden nousta takaisin lähemmäs hovielämää kuninkaan antaessa siunauksensa hänen uudelle liitolleen. Samalla katosivat aiemmat ongelmat poliisin ja kirkon kanssa.
Voisi siis kuvitella, että kolmanteen lähdettäisiin vähän mukavammissa tunnelmissa. Näin ei kuitenkaan ole, sillä uusi mies on muiden mukana lähtenyt pitkään sotaan maansa puolesta. Valitettavasti se ei hänen osaltaan lopulta olekaan niin pitkä, vaan hän palaa rintamalta viimeistä henkäystä vailla. Vieläkään ei siis ole luvassa pidempää helpotusta sankarittarellemme.
Kovin pitkään Angéliquen ei tarvitse odottaa, kunnes kuningas itse osoittaa kiinnostusta. Hän haluaisi tarjota Angéliquelle diplomaattisen tehtävän, josta katsoo tämän suoriutuvan monia muita paremmin. Ehkäpä taustalla on myös muita motiiveja. Angélique ei itse aluksi innostu ajatuksesta, mutta kun se samalla tarjoaa mahdollisuuden palata kotilinnaan, nousta kuninkaan suuremmaksikin suosikiksi ja auttaa ensimmäisen miehensä työn jatkamisessa, niin mikäpä ettei.
Tarkoituksena olisi turvata liittouma Ranskan ja Persian välillä jälkimmäisen lähettilästä liehittelemällä. Luvassa on kohtalainen kulttuurien törmäys, kun yhteisymmärrystä on jokseenkin hankala löytää. Huomaapa Angélique jälleen päätyneensä kohtalaisen vaarallisten kuvioiden keskelle.
Arvostuksen noustessa hovissa alkaa myös uusia ja vanhojakin vihamiehiä ilmestymään. Kuninkaan aiempi suosikki ei niin vain aiokaan antaa paikkaansa uudelle tulokkaalle, ja kilpailun eliminoidakseen on valmis menemään varsin pitkälle, jopa noituuden puolelle, vaikka siitä langetettavat rangaistukset ovat kovia. Toisaalta myös tukea löytyy...
Jos vertaillaan edelliseen osaan, niin toimintaa on jälleen vähennetty melkoisesti, vaikka pari hätäistä yhteenottoa onkin mukaan ripoteltu. No, eipä sellainen meno ennenkään ollut sarjan suuria vahvuuksia, joten eipä nujakointia osaa sen suuremmin enempää kaivata.
Muutenkin kyseessä on vähemmän väkivaltainen osa, ja siten hengeltään kepeämpi, vaikka Angélique on edelleen monessakin mielessä uhattuna. Vieläkin mukaan on pitänyt heittää vähän ruoskimista ja muuta kidutusta, jotka eivät niin hirveästi seikkailuhenkisissä elokuvissa onnistu innostamaan. Tosin kumpikin kohtaus on melko lyhyt ja muutenkin vaisummanpuoleinen, joten epäilen, että ne onnistuisivat (nyky)katsojia sen suuremmin järkyttämään.
Kolmannen tarina tarjoaakin paremmat puitteet hovijuonittelujen voimakkaammalle paluulle ja sitä puolta tämä tarjoileekin jälleen edeltäjäänsä enemmän. Vielä sarjan tässä vaiheessa kiinnostus niitä kohtaan pysyy vielä yllä, mutta eipä luvassa ole mitään sellaista, joka tempaisisi paremmin mukaansa. Samoilla linjoilla jatkavaa huttua enimmäkseen.
Uusien innokkaiden ihailijoiden myötä päästään jälleen vähän suukottelemaan ja halailemaan. Vaikutelmaksi jäi vähän sellainen, että näidenkin suhteen suuntaus on kohti kiltimpää menoa. Toiveita sen suuremman rakkauden paluustakin yritetään herätellä, kun mielessä alkavat kummitella muistot ensimmäisestä miehestä (Robert Hossein). Ehkä vielä on pienenpieni toivonkipinä olemassa, eivätkä asiat menneetkään aivan niin synkeästi kuin mihin ensimmäisen osan loppu tilanteen jätti...
Kolmannen osan loppuasetelma nostatteleekin toiveita jälleen pikkuisen korkeammalle jatkon suhteen. Olisikohan vaihteeksi luvassa vauhdikkaampaa romantiikan maustamaa seikkailua vai jatketaanko sittenkin samalla linjalla? Ainakin lyhyen lukemani kuvauksen perusteella seuraavaksi seilaillaan vähän toisenlaisiin maisemiin.
Eipä tämäkään osa minusta onnistunut tekemään elokuvasarjan suurempaa ihailijaa. Mercier toki ihastuttaa edelleen, mutta mutta... Tuntuu siltä, että tämänkin osan mielellään sijoittaa sinne ihan menettelevien elokuvien karsinaan. Toinen osa on mielestäni pikkuisen viihdyttävämpi, mutta eipä näiden välillä mitään suurempia eroja ole. Ei juurikaan haittaisi, vaikka hovielämä unohtuisi hetkeksi ja suunnattaisiin kohti suurempia seikkailuja. Saa sitten noin viikon kuluttua nähdä, jos eivät suunnitelmat muutu...
Angélique and the King (1966) (IMDB)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti