Monsoon Wedding

Kovin vähän on tullut nähtyä intialaisia elokuvia, joten lienee jo viimeinkin olla hyvä aika korjata tilannetta edes hieman. Bollywood-tuotokset muodostavatkin melkoisen aukon omalla kohdalla, mutta tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että värikkäät musiikin ja tanssin kyllästämät jutut löytävät varsin hyvin maalinsa, joten kokeillaanpa...

Enemmänkin elokuvia ohjailemaan ehtinyt Mira Nair oli toki nimenä tuttu jo aiemminkin, mutta yhtään hänen elokuvaansa en tätä aiemmin ollut saanut katsottua. Hyllyyn tiensä olivat jo vuosia aiemmin tiensä löytäneet elokuvat Vanity Fair ja The Namesake, jotka erinäisistä syistä ovat saaneet jäädä odottelemaan vuoroaan. Nyt katseluun päätynyt Monsoon Wedding lienee yksi Nairin tunnetuimpia ja menestyneimpiä elokuvia.

Kuten nimikin vähän vihjailee, niin häät ovat tulossa, eikä kyseessä todellakaan ole mikään lyhyen kaavan mukaan järjestetty vaatimaton tapahtuma. Verman perheen ainoa tytär Aditi (Vasundhara Das) on ottamassa askelta järjestettyä avioliittoa kohti. Häihin on aikaa vain neljä päivää, ja valmistelut ovat vielä pahasti vaiheessa, vaikka häävieraita alkaakin jo tasaiseen tahtiin saapua paikalle juhlia käynnistelemään.

Isä Lalit (Naseeruddin Shah) saakin siinä stressailla enemmänkin, että kaikki menisi kohdalleen. Pelkästään taloudellisesti tyttären avioliitto aiheuttaa harmaita hiuksia, ja siihen vielä kaikki muut pulmat päälle. Ehkäpä lieneekin ihan hyvä, ettei isä ole tietoinen tyttären epäilevästä sydämestä, joka edelleen haikailee varatun ihastuksen perään, vaikka uusi sulhanen on jo hyvää vauhtia saapumassa kohti perheen kotia.

Päävastuu häiden järjestämisestä on laitettu Dubeylle (Vijay Raaz) ja tämän pienelle työryhmälle. Dubey on jo varsin rutinoitunut häitä ammatikseen väsäilevä tyyppi, joka ei enää Lalitin tapaan jaksa jokaisesta pikkuasiasta sen enempää murehtia. Kun jo onnistuneita hääjuhlia löytyy omalta tililtä reippaasti yli sata kappaletta, niin onhan siinä jo pikkuisen ehtinyt kokemusta kertymään.

Dubeyn äiti taas toivoo, että poika saisi viimeinkin järjestettyä myös itselleen häät. Mieluusti toki löydettyä ensin sopivan puolison jostakin. Dubey itse on myös alkanut pohtimaan vähän yksinäistä elämäänsä uudesta näkökulmasta. Talous alkaa olla turvattu, mutta jotakin uupuu. Tilaisuus saattaa koittaa hyvinkin nopeasti, sillä Dubeylla vaikuttaisi olevan kiinnostusta Verman perheen kotiapulaisena toimivan Alicen suuntaan.

Vähitellen päivät hupenevat. Iltoja istutaan (suuren) perheen ja ystävien voimin, jolloin murheet yleensä pääsevät hupenemaan iloisten yhteislaulujen soidessa. Toisilleen vielä vieraan hääparin vain pitäisi päästä yhteisymmärrykseen siitä, että onkohan koko juttu yhtään järkevä valinta. No, ehtiihän sellaiset pienet päänvaivat siinä muun hälinän keskellä järjestämään kuntoon...

Monsoon Wedding tarjoili suunnilleen sellaista menoa kuin odotinkin, eli eipä kyseessä ainakaan mikään suurempi pettymys ollut. No, ehkä olisi saanut olla pikkuisen enemmän juhlintaa ja iloista laulelua. Etenkin loppupuolella astutaan paikoin hieman synkempienkin aiheiden pariin, mikä kyllä vähän yllätti, mutta se puoli kuitenkin jää kokonaisuuden suhteen enemmän sivuosaan. Kun vielä Lalit osoittaa selkärankaisuutta asian suhteen, niin tunnelmat olivat elokuvan loppuessa varsin hyvät.

Silloin tällöin pahin hälinä alkoi hieman häiritä huomattavasti rauhallisempaan elämänmenoon tottunutta, mutta mistään suuremmasta ahdistuksesta ei voi puhua. Sen voinee kuitenkin todeta näin kotisohvaltakin, ettei tuollainen kohtalaisen ahdas metelin ja melskeen värittämä elinympäristö välttämättä olisi se oma ihanne.

Tuossa tuli mainittua, että juhlintaa olisi voinut olla enemmänkin, niin sen puuttumiselle saattaa olla hyvinkin käytännöllinen selitys. Samoin vähän töksähtävä lopetus selittyisi samalla. Ilmeisesti kävi sellainen ikävä sattuma, että huomattava osa elokuvan lopun kohtauksista tuhoutui lentokentällä läpivalaisussa. Niinpä niitä jouduttiin kuvaamaan myöhemmin uudelleen. Voisi kuvitella, että budjettivaikeudet sekä uudet kuvausaikataulut sitten pakottivat karsimaan ja tiivistämään. Vaikuttaisi muuten vähän hassulta, että suurimmat juhlat ja tanssinumerot nähdään hyvissä ajoin ennen päätapahtumaa. No, vähän vaikea sitä on tältä tietopohjalta lähteä arvailemaan.

Kun nyt tulivat tanssimiset esille, niin Ayeshan (Neha Dubey) tanssituokiot kyllä ilahduttivat enemmänkin saaden sydämen hakkaamaan kivasti. Niitä olisi kyllä katsellut pidempiäkin pätkiä, eikä olisi tullut ongelmia kyllästymisen suhteen. Erittäin ihastuttavaa elokuvaviihdettä sellainen. Aditin äitiä näyttelevä Lillete Dubey on oikeassa elämässä Nehan oma äiti. Nehan lisäksi toki myös Aditia esittävä Vasundhara Das hurmaa läpi elokuvan. Mielelläni näkisin kumpaakin enemmänkin.

Monsoon Wedding ei ainakaan ensikatselulla aivan niin suurta vaikutusta tehnyt, että olisin valmis listaamaan sen omien suurimpien suosikkien joukkoon tässä lajityypissä. Sen verran vahvasti kuitenkin ollaan plussan puolella, että erittäin positiivisissa mietteissä sai television sulkea. Iloista menoa silmille, korville ja sydämelle. Kyllähän vastaavia mielellään katselisi enemmänkin.

Elokuvan jälkeen valojen sammuttua lähdin etsimään kauniita unia David Gilmourin mukavan rauhallisten sävelten parissa. Heh, ehkäpä kirjoituksen loppuun valittu kappale Where We Start kuvailee vähän kauemmin kestäneen romanssin tunnelmia, mutta ainahan voi toivoa, että myös tämän elokuvan hääparilla on edessään vastaava kauniiden kokemusten ja onnen värittämä pitkä taival yhdessä...

"Where we start is where we end

We step out sweetly, nothing planned

Along by the river we feed bread to the swans

And then over the footbridge to the woods beyond

We walk ourselves weary, you and I

There's just this moment

I light a campfire away from the path

We lie in the bluebells, a woodpecker laughs

Time passes slowly, our hearts entwined

All of the dark times left behind

The day is done

The sun sinks low

We fold up the blanket, it's time to go

We walk ourselves weary, arm in arm

Back through the twilight

Home again

We waltz in the moonlight and the embers glow

So much behind us

Still far to go"

Monsoon Wedding (2001) (IMDB)