Lucky Luke: Nobody's Fool

Lukehan jostakin kaukaa tasangoilta taas kuviin laukkailee ja toivottavasti jotakin kivaa keksii katsojan riemuksi. Puolet jaksoista onkin jo nähty ja toistaiseksi laatutaso on pientä siksak-viivoitusta heitellyt. Viimeksi oli taas tarjolla sitä parempaa puolikasta, kun osassa Lucky's Fiancee pitkää matkaa vankkurikaravaanilla taitettiin ja vaarallisemmille seuduillekin poikettiin. No, ehkä vähäsen venytyksen makua siinäkin loppupuolella alkoi esiintyä, mutta noin muuten hyvinkin makoisaa kepeää ja verkkaista matkantekoa. Tiedä sitten, onkohan tämä seuraava koitos ihan hölmöjen hommaa, vai mitä se otsikko tahtoo vihjailla...?

Daisy Townissa ja varmaan muuallakin kalenteri kierähtää osoittamaan huhtikuun alkua, mikä taas laittaa aprillikeppostelut hyvään vauhtiin. Jekkua monenlaista onkin luvassa ja osansa saa kirkonkelloja aamukuminaan nykivä pappikin, kun vain vettä niskaansa saa, mutta kolistelut puuttuvat täysin. Juhlapäivää karjahdellen käynnistellään, kun yllätystä ilkikurista on luvassa useammallekin. Lukekin siinä voi-eit ääneen lausahtaa tarkistaessaan päivämäärän. On siis syytä olla tavallista tarkempana ja epäillä suunnilleen kaikkea, sillä tiedä sitä, millaisia kepposjuonia kylän hupiveikot oikein punovatkaan.

Pesulassa riittää pulmaa vaahtovirtojen hyökyessä hallitsemattomasti teilleen ja apulaissheriffikin tuosta vain aamujauhotetaan. Monella tuntuu olevan vahva arvaus, että kuka näiden jäynien takana hääräilee. Syyttävät sormet tahtovat Lottaa (Nancy Morgan) osoitella. Jos paikkansa pitää, niin näiden pilojen parissa on saanut koko yön ahertaa, mutta tällaista sinnikkyyttä monikaan ei tahdo osata arvostaa. Ennemmin väki on täysin kyllästynyt ilmeisesti jokavuotiseen perinteeseen ja vaatiikin sheriffiltä toimintaa. Olisi tullut jo aika laittaa loppu jippoilulle. Kiusanhengen pitäisi viimeinkin kuulla painavaa palautetta, jotta järki tiensä takaisin päähän löytäisi.

Saluunasta voisi luulla Lotan löytyvän, mutta sinne saapastellessa päästäänkin porukalla todistamaan riehakasta ryöstöä. Paha paikka Lukellakin, kun kepposkeiju on liimaillut revolverin koteloon, eikä sillä juuri rosvoja osoitella. Tietenkin tämäkin tempaus on pieni osa Lotan ja kumppanien suurempaa näytöstä. Nyt alkaa sheriffikin olla sillä kannalla, että liian pitkälle näissä huveissa mennään ja seikkaillaan sellaisille alueille, joissa voi jo alkaa käymään vahingossa huonosti. Lotta ei leikkejään suostu niin vain lopettamaan, vaan muistuttelee, että tätä päivää vietetään vain kerran vuodessa ja siksi, että saataisiin hapannaamoihinkin edes hiukan hymyä. Lainrikkomisen rajoillekin voi Lotan mielestä harhailla, sillä tarkoitushan kuitenkin on hyvä.

Pikkukylän liepeille on samoihin aikoihin saapunut joukko korkea-arvoisempia vieraita ja sanansaattaja viestiä siitä tuokin. Arvovaltaisen tsaarin poika Alexander Vladimir Romanov (I.M. Hobson) tahtoisi kovasti tavata paikallisen sheriffin, eikä Lukella juuri muita mahdollisuuksia ole kuin kutsuun vastata. Melko läheltä suuren seurueen kattava teltta löytyykin ja sinne lähtee myös Lotta. Tietysti pilailuvaihde olisi syytä ottaa edes hetkeksi pois päältä, mutta noinkohan vain suostuu. Ensitapaamisen perusteella näyttää siltä, ettei Romanovin pipoa kiristele, jos vähäsen jekkuillaan. Hymyillen hän sähköisen kädenpuristuksen ottaa vastaan ja taitaa pikkuisen enemmänkin Lottaan tykästyä.

Lukea ei ihan muuten vain ole vieraisille kutsuttu, vaan tehtävääkin on tyypille pohdittu. Ongelmana on, että Romanov tahtoisi lähteä vapaammin ratsastelemaan ja villiä länttä ihmettelemään ilman ahdistavaa ja monipäistä seuruettaan. Joku saattaisi nähdä tämän ehdotuksen hyvinkin arvokkaana turvamiehen toimena, mutta Luken mielessä juttu kääntyy lastenvahdin suuntaan. Jos toinen ei niin innostukaan, niin Lotta on salamannopsasti nostamassa kättään vapaaehtoisuuden merkiksi. Tietenkin Lukenkin täytyy sitten mukaan lähteä. Kaukainen vieras malttamattomana odottelee päästäkseen kokemaan tulitaisteluja, saluunakahakkaa ja kaikenlaisia muitakin lehmipojan elämän olennaisuuksia. Nähtäväksi jää, millaisia elämyksiä ja kokemuksia paikallinen kaksikko kykenee Romanoville taikomaan...

Pari edellistä jaksoa ovat olleet selvästi yli tuntiin venytettyjä, mutta nyt jäädään hieman alle 50 minuuttiin ja samalla Nobody's Fool on toistaiseksi nähdyistä lyhytkestoisin. Veikkailisinpa tämän olevan ehdottomasti hyvä seikka, sillä ehditäänhän niitä kujeita ja jäyniä aivan tarpeeksi näinkin näkemään ja jos sitä samaa olisi syötetty vielä vaikka 20 minuuttia lisää, niin puuduttamaan olisi mahdollisesti käynyt. Yleisinfon hengessä huikkailla voisin, että tämäkin jakso on Terencen itsensä ohjastama, eli hän sittenkin vastaa kolmesta toisin kuin aiemmin väitin. Syynä virheelliseen tietoon on se, ettei tälle jaksolle ole IMDB:n puolella ohjaajaa merkitty lainkaan. Kepposia kynäilemässä ovat olleet tutut nimet ja heidän joukossaan edelleen myös Lori Hill.

Erikoispäivänsä ansiosta Nobody's Fool on helposti sarjan hupailevin osa, ainakin toistaiseksi katselluista. Tunnustusta pitää antaa, sillä onhan Lotta väkisinkin ahkera ollut näitä jekkuja yön pimeydessä viritellessään. Mikäpä siinä muukaan auttaisi, jos kerran haluaa irrotella ja hassutella hiukkasen reippaammin kuin arkena. Jollykin saa komean seepraraidoituksen kylkiään koristamaan, eikä heppa tosiaan ainoaksi uhriksi jää. Kaiken hulinan ja päätöstään löytämättömän pilapäivän keskellä Luke ei tunnu lystikkyyteen taipuvan, vaan kaveria ennemmin kankeaksi tällä tapaamisella tahtoisi luonnehtia. Hymyäkään ei miehestä irti saada tiristeltyä ja muutenkin taitaa tämä aprillipäivä olla hänen osaltaan niitä vuorokausia, kun päässä ei mikään raksuttele ja pökkelöinti vain tuntuu onnistuvan. Vai raksutteleekohan sittenkin...se jääköön paljastelematta.

Ehkei Nobody's Fool sellaista menoa edusta, että kyseistä jaksoa lopulta muistettavimpien tai mukavimpien joukkoon sijoittelisi. Lähinnä pikkukivaa hyväntuulista ja harmitonta välipalaa tässä olisi tarjolla. Tuttuja elementtejä löytyy, kun korttia pöytään lyödään ja vastaavia hyviä harrastuksia puuhastellaan. Vaihtelun vuoksi loppukoitoksissa otetaan miekat käteen ja revolvereille lepohetki suodaan. Näin tarjoutuu tilaisuus Lukellekin näyttää muille, onko taituruutta sillä alueella vai pääseekö vastustaja sydämeen tökkäämään. Loputtomia rikkauksiakin ehditään lupailemaan, mikä saattaa jonkun silmäparin kovinkin kirkastaa. Luvassa toki voi olla vähän enemmänkin kuin mitä tilattua tuli. Ihmeteltäväksi jää, kuka viimeisenä huutelee aprillia, aprillia...!

Lucky Luke: Nobody's Fool (1992) (IMDB)