Winnie the Pooh: Un-Valentine's Day / A Valentine for You (Nalle Puhin epäystävänpäivä ja ystävänpäiväkortti)

Mikäpä olisi osuvampaa höpöteltävää näin ystävänpäivälle kuin summailla Puolen hehtaarin metsän väen teemaan liittyviä touhuja. Disney on julkaissut Puhin ja ystävien temmellyksiä eri juhlapäiviin liittyvinä koosteina ja sellaisesta tässäkin tapauksessa on kyse, eikä mistään varsinaisesta elokuvasta. Hieman alle tunti saadaan kasaan 1980- ja 1990-luvuilta koostetulla materiaalilla, joka on alkujaan televisiolle tuotettua tavaraa. Taikamaailma-kokoelmien kautta blogiin on päätynyt jo runsaat 20 tarinaa televisiosarjasta The New Adventures of Winnie the Pooh ja tämän ystävänpäivälevynkin vanhempi puolisko sieltä napataan, sillä tarkoitukseen hyvin sopiva jakso löytyy. Ajattelinpa nämä aikajärjestyksessä käsitellä, eli ensin siis juurikin mainitun jakson kimppuun.

Nimensä perusteella Un-Valentine's Day (Epäystävänpäivä) ei mitään herttaisinta ystävänpäiväjuhlistelua ole esittelemässä, mutta ehkeivät asiat aivan niin murheellisesti ole, mitä otsikko antaa ymmärtää...? Joka tapauksessa Kani on jälleen kutsunut kaverukset koolle kokoukseen ja nuijii pöytää vaatien muita vaikenemaan. Epäilemättä jokin tuikitärkeä tilaisuus on aluillaan puheenjohtajan pahaenteisellä sävyllä varoitellessa, että taas se aika vuodesta on tuloillaan. Puhkin kovasti huolestuu, vaikka ei oikeastaan edes ymmärrä, mistä ollaan keskustelemassa. Kun muut eivät selvästikään ole omin avuin pääsemässä kärryille, niin Kani selittää, mistä kamalasta kurjuudesta ollaan juttelemassa, eli ystävänpäivä on kerääntymisen pääsyynä.

Ajatus saattaa alkuun oudolta ja hassultakin tuntua, mutta Kani on vakaasti sitä mieltä, että Puolen hehtaarin metsässä ystävänpäivä saa päät pahasti hurahtamaan ja nyt on tullut aika estää edellisen vuoden fiasko ennakkoon. Silloin jaettiin käsittämättömästi kortteja, jotka tukkivat kaikki tunnelit ja nurkat suurta harmia sekä mielipahaa aiheuttaen. Erityisesti eräs nimeltä mainitsematon Puh-karhu tässä touhussa kunnostautui vastaamalla saamiinsa kortteihin ainakin kolminkertaisesti, ellei jopa tuhansia postitellut. Kahjoilulle olisi saatava loppu, mutta Puh ei jaksa asialla stressailla, vaan intoutuupa ojentamaan Kanille sydämellisen tervehdyksen, joka mielipuuhiin kuuluu. Puheenjohtaja tapojensa mukaisesti tahtoisi jälleen varsin jyrkkää ratkaisua ongelmaan esittää, eli pitäisi perua koko ystävänpäivä ja siirtyä Ihaan suosimalle lahjattomalle ja kortittomalle synkeähkölle linjalle. Muita vaihtoehtoja ei ole, vaan lahjakielto äänestetään voimaan Puhin harmiksi.

Ehdottomista kielloista huolimatta seuraavana aamuna Puh ilokseen huomaa ovellaan hunajapurkin ja nopeasti päättelee, että Nasu varmaan häntä ystävänpäivänä tahtoo muistaa. Siksipä pitää heti alkaa miettiä vastalahjaa, salakavalan salaisesti toki, ettei Kani pääse näistä suunnitelmista perille. Myöhemmin selviää, että ehkä joku muu kävikin ruukun jättämässä ovelle, mutta korttien ja vastalahjojen kierre on jo riehaantunut hyvään vauhtiin. Pienet kaverukset toisilleen kakkuja leipovat ja lämpimiä toivotuksia väkertelevät, eikä kukaan tunnu kovin vakavasti enää ottavan yhdessä sovittua kieltolakia. Tai niin, tokihan jänönen edelleen olettaa, että kortit jäävät jakamatta ja kunhan asioiden tila selviää, niin sanomistahan siitä seuraa...

Vuodelta 1989 oleva ystävänpäiväerikoinen edustaa kommeltelevaisempaa Puhistelua, etenkin siinä vaiheessa, kun sydämellinen sekoilu kunnolla lähtee käsistä riistäytymään. Taivailta tippuu vadelmaista kakkusadetta, kirottujen korttien hyökyaalto vyöryy niskaan, kaikki vierailevat salaisella postikopalla ja nämä tempaukset ovat vasta alkusoittoa. Kaverukset innostuvat nimittäin tekemään Risto Reippaalle ikimuistoisen ystävänpäivätervehdyksen näytelmän muodossa, mikä lyhyellä harjoitteluajalla ja vähän vallattomalla tekijäporukalla on operaatio omanlaisensa. Kani toki yrittää pitää kaikki luovat langat hyppysissään, mutta eihän se ihan putkeen mene. Suukkoja pitäisi puistopenkillä sinkoilevien rakkauden nuolten innoittamana jaella, mutta hävitysten kauhistusta saadaan aikaan. Amorina hääräilevä Nasu-parka liitelee vähän minne sattuu ja lopulta vinha viima pyyhkäisee koko harrastelijateatterin matkaansa. Koko komeus päätellään asian vaatimalla arvokkuuden puutteella, kun esirippu räjäytetään lavan mukana teille tietämättömille.

Ohjaajan surkutellessa täydellistä katastrofia ja epäonnistumista, innostuu Risto kuitenkin aplodeihin ja toteaa, että sepä oli koheltelevaa komediaa parhaasta päästä. Kotikatsomossa tekee mieli yltyä kehuihin, sillä oikein viihdyttäväksi myllerrykseksi kaverusten ystävänpäivä kääntyy. Tylsiä tuokioita ei juuri tarvitse tuskailla, mutta säntäily ja sähläily moneenkin otteeseen hymyilyttää. Un-Valentine's Day on 21 minuutin kestoltaan toistaiseksi nähtyjen joukossa mittavimpia tarinoita, mitä tähän televisiosarjaan tulee, mutta hujauksessa se silmien ohi sujahtaa. Myönnettäköön, ettei hieman erikoinen ystävänpäivähässäkkä Puhin ja muiden sydämellisimpiin seikkailuihin missään tapauksessa kuulu, mutta hauskaa ja villiä menoa seurailtavaksi saa.

Televisiosarjalla The New Adventures of Winnie the Pooh jatketaan, sillä Three Little Piglets (Kolme pientä porsasta) on myös sen toiselta tuotantokaudelta poimaistu. Perusajatuksena on esittää monille tuttu satu kolmesta possusta ja susihukasta tiivistetyssä sekä pikkuisen muunnellussakin muodossa. Miten se sitten liittyy ystävänpäivään, jää kohtalaisen hämäräksi ja veikkailen, että se on runsaan viiden minuutin kestollaan ollut sopiva täytenumero, niin on aikoinaan saatu noin puolituntinen televisioerikoinen näistä kahdesta tarinasta aikaan. Puh on tässä tapauksessa valittu satusedäksi ja alkuun pääseminen on kovin töksähtelevinään, sillä olipa kerran hunajapuu ei kaikille satu kelpaamaan, vaan Kani ärhentelee, että kerrankin voisi herkkuosaston jättää vähemmälle hekumoinnille.

Kunhan lopulta saadaan lyhyt satu vauhtiin, niin possujen osa luontevasti lankeaa Nasulle, mutta susia ei Puolen hehtaarin metsässä niinkään laukkaa, joten ärhäkkä Kani valepuvussa kelvatkoon korvikkeeksi. Melko nopsasti onnistutaan hipsaisemaan harhateille ja Puhin kertoessa eri sadut sekoilevat keskenään. Milloin puhkutaan korttitaloja nurin ja toisessa hetkessä yrittää salaperäinen naamioitu kostajakin ujuttautua mukaan menoon. Sanomattakin selvää, ettei tässä yritetä orjallisesti alkuperäistä tarinaa toistaa, eikä tarvitsekaan. Karkailevat sivujuonet ja satunnainen sekoilu ei kuitenkaan tätä tulkintaa ole miksikään satuklassikoksi kohottamassa. Sanotaan vaikka niin, että parhaimmillaan ihan kivaa täytettä, mutta itsenäisenä juttuna turhahko hutkaisu.

Levyn tuoreempi puolikas pompsauttaa animaatiotarjonnan 1990-luvun loppuun, sillä Winnie the Pooh: A Valentine for You (Ystävänpäiväkortti) sai ensiesityksensä televisiossa vuoden 1999 helmikuussa. Aloitus mukailee enemmän elokuvia, sillä Riston huoneessa käväistään ennen kuin kirja aukeaa seikkailuihin. Kertoja juttelee, että jälleen on vuoden ihanimpiin kuuluvaa korttien ja karkkien täyttämää aikaa edessä, mutta ehkä kaikki ei siitä huolimatta ole aivan kohdillaan. Puhin vaistot viestittelevät, että jotakin huolestuttavaa saattaa olla horisonttiin ilmaantumassa ja Ristokin tuntuu viihtyvän omilla teillään. Karhu tuumailee, että lienee parasta vierailla Nasun luona päänvaivoistaan puhelemassa. Toisella on tietysti yllätyslahjojen väkerrys juuri hyvässä vaiheessa, mutta Puh miettii kaverinsa katoamista niinkin keskittyneesti, että lahja-asiatkin ovat livahtaa silmien ohi.

Murheellisia ajatuksiakin alkaa päähän pujahtelemaan, eli on parasta lähteä Ristoa etsimään. Melko vauhdikkaasti etsintäpartio "kadonneen" Riston löytääkin nurmelta kirjettä kynäilemästä. Puh jo toiveikkaana kuvittelee, että parhaalle nallekaverille siinä sydämellistä korttia sanaillaan, mutta sepä onkin osoitettu jollekin Karoliinalle. Porukka pohdiskeltavaa saakin ja Pöllö päättää ystäviään opastaa tytöistä ja pojista, mikä summautuu muotoon, että Risto on pihkakärpäsen puremaksi joutunut, mistä usein seuraa lemmenkipeys. Tämä halikärpäsille sukua oleva hyönteinen on niinkin ärhäkkä tapaus, että lieköhän lääkäristäkään mitään apua. Tiikeri huikkaa ehdotukseksi, että jospa ystävykset pyydystäisivät toisen pihkakärpäsen, joka toimisi eräänlaisena vastarohtona. Kanikin on poikkeuksellisesti Tiikerin suunnitelmaa kannattamassa, joten kaverukset lähtevät kärpäsjahtiin vähitellen pimenevään iltaan...

Jos vanhempi ystävänpäivärieha karkaili pitkälti kepeäksi sekoiluksi, niin uudempi tarjokas haikeuttaa sävyä ja hiukan herkempään lopputulokseen kurkottelee, mutta sanoisin, ettei siinä erityisen kehuttavasti onnistu. Mikään täysin vakavailmeinen A Valentine for You ei onneksi ole, mutta hiukkasen ihmetyttää, että tietoisesti tahdotaan tummasävyisempään kuvastoon panostaa. Porukkahan haahuilee ja hajaantuu kirjaimellisesti yöhön ja kaverusten hytiseminen synkässä metsässä alkaakin muistuttaa kuviltaan enemmän jotakin Halloween-erikoista. Muutenkin värimaailma vaikuttaa paikoin kummallisen valjulta ja esimerkiksi Ihaan silmät ovat oudon lasittuneet kuin aasikaveri olisi jossakin houreisessa tokkurassa. Paljoakaan ei pihkalaulukaan onnistu tunnelmia piristämään ja pitkälti keskinkertaista seikkailua saadaankin tämän harharetken puitteissa aikaiseksi.

Tarkoitus tällä 22-minuuttisella ystävyyttä lujittelemaan pyrkivällä pienellä tarinalla on hyvä, mutta se ei aina riitä, jos toteutus viestittelee siihen suuntaan, ettei osallisia ole kiinnostanut parastaan panostaa. Yleensä olen taipuvainen suosimaan herkistelyä vauhtiviihteen edelle, mitä Puh-tarinoihin tulee, mutta tässä kokoelmassa kommellusvoittoisempi puolikas vie minusta melko selkeän voiton. Uudemman tuotoksen pelastaviin puoliin voi laskea ihastuttavan loppulaulun Places in the Heart, joka kohottelee tunnelmia selvästi ja tuo muuten hyvinkin valjun koitoksen miellyttävään päätökseen. Kappaleen taustalle keräillään kiva kooste sydämellisyyksiä vanhemmista animaatioista. Näin sitä saadaan mieltä piristävä hyväntuulinen ja osuva päätös Puolen hehtaarin metsän ystävänpäiväjuhlallisuuksille ja tuupataan samalla tummemmat kuvat murheineen unholaan.

Tuntuukin sopivalta lainailla loppuun kehumaani laulua ja toivotella sen myötä iloista ystävänpäivää!

"There's a place right here,
and it's really rather small.
But this rather small place
knows the grandest thing of all.
It knows when understanding
can be hard to understand.
It knows no words are needed
when you take somebody's hand. 

It knows that you are with me
in everything I do
It's a special corner of my heart,
the place that I call "Pooh" 

There are places in the heart
That always know a friend
In good and glad and sad times
The heart remembers them 

There are new friends yet to meet
There's a place for them to start
But old friends always keep their places in the heart" 

Winnie the Pooh: Un-Valentine's Day (1995) (IMDB)

Winnie the Pooh: A Valentine for You (1999) (IMDB)