Liebster-jutustelua

Huh, olipa unohtua nämä kysymykset vastauksineen kokonaan, mutta parempi kai pahastikin myöhässä kuin ei lainkaan... Eli eli, sain viime vuoden joulukuussa Liebster-tunnustuksen Severukselta blogista Videonauhan aikaa ja samalla kasan kinkkisiä kysymyksiä, joista kiitokset hänelle. Homman pitäisi pyöriä seuraavilla säännöillä:

1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi
2. Laita palkinto (yllä oleva kuva) esille blogiisi
3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen
4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa
5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat
6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen
7. Ilmoita palkitsemasi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse.

...Mutta kun olen hirmuisen hurja kapinallinen, niin en tällä kerralla laita tunnustusta eteenpäin. Oikeammin syy löytyy siitä, että muistaakseni melkein kaikki säännöllisesti seuraamani kirjoittajat ovat jo ainakin kertaalleen saaneet tämän selviteltäväkseen. Pahoittelen siis, etten ole ketjua jatkamassa uusin kysymyksin. Omiin vastauksiin liittyen voisin ennakkoon mainita, että osaan olla rasittavankin yksityinen epeli, enkä siksi osaa tai tahdokaan täällä kovin avoimesti elokuvien ulkopuolisesta elämästäni kirjoitella. Siksipä siis vastailut ovat vähän varovaisia ja rajattujakin, mutta toivottavasti kelpaavat...

1. Millainen valo kuuluu sinun jouluusi?

Joulu nyt ehti ohi kiitämään, mutta sisätiloihin kelpaa jouluna vähän hämyisempi valaistus. Iltaisin vaikkapa jokunen kynttilä riittää hyvin esimerkiksi elokuvatunnelmointia tehostelemaan. Räikeimmät jouluvalot eivät ainakaan minun juttuni ole.

2. Mitkä kolme elokuvaa ovat sinulle niin tunteellisia, että niitä katsoessa saatat kyynelehtiä?

Näitä nyt kertyy niin vauhdikkaasti, että kolmen erotteleminen kaikista katsotuista erityisen tunteellisina olisi jokseenkin hankala ellei mahdotonkin homma. Joulukuussakin muistelisin katselleeni ainakin kuusi elokuvaa, jotka kyyneliä kirvoittelivat ja niistä voisin tähän kolme vaihtelevilla tavoilla koskettanutta kaivella. Joulutarina onnistui liikuttamaan haikeuksillaan, mutta myös erittäin positiivisella hengellään. Gravity taas kosketti kovasti niillä kohdin, kun lähes täydestä toivottomuudesta ja muutenkin kovin lohduttomista mietteistä noustiin vielä kerran yrittämään. Jos noissa kahdessa kyse on voimaannuttavista tai jopa onnellisistakin kyyneleistä, niin Lone Survivor toi mukaan enemmän kipua sekä surua ja monesti vielä melkoisen armottoman höykytyksen kera.

3. Mikä on tärkein lapsuudenmuistosi?

Jälleen vaikea valikoitava, sillä eri yhteyksissä näitä pilkahtelee vaihtelevissa merkityksissä mieleen. Näin sydäntalvella hiukkasen haikaillen muistelen vaikkapa lapsuuden syntymäpäiviäni, joita yleensä mökillä juhlisteltiin. Kaiken riemun vastapainona oli hyvää haikeutta, sillä kesäloma alkoi olla siinä vaiheessa melkein lopuillaan, eikä takaisin koulutielle taapertaminen ainakaan yksistään iloisia mietteitä saanut aikaan ja lisäksi päässä alkoi kummitella ajatus lapsuuden loppumisestakin. Voi olla, että nämä vaikuttavat ennemmin murheellisilta muistoilta, mutta eivät ne minulle sellaisina näyttäydy, vaan lievästi katkeransuloisina, mutta erittäin onnellisina aikoina. Ehkä tämä osaltaan selittelee sitäkin, miksi tietynlaisilta elokuvilta toivon niitä kiireettömiä sekä kesäisiä onnellisia aikoja...

4. Mitä tarkoittaa tarkoittaa?

Merkitä jotakin, sanoa sydämestä.

5. Millaisesta musiikista pidät?

Voisi tylsästi vastailla, että vallan monenlaisesta, ainakin nykyään, mutta kaipa edelleen eniten innostaa raskaampi laita ja monesti sen muristelevampi puolisko. Talvella onkin tullut taas kuunneltua paljon pohjoismaisten metalliyhtyeiden tuotantoa. Esimerkkinä Immortalin ylistyslaulut pakkasvaltakunnan jäätäville maisemille ovat ahkerasti soineet. Pelkkään (mustaan) tai muuten tuikeaan metalliin musiikkimaku ei rajaudu, vaan kesällä tuli soiteltua usein vaikkapa Abbaa, Bob Dylania, Patti Smithia, Pink Floydia, Tomas Ledinia ja Leonard Cohenia. Vuoden aikana olen muistaakseni kasvatellut levykokoelmaa eniten Johnny Cashin tuotoksilla ja niitäkin runsaasti kuuntelen. Elokuvamusiikille on myös oma paikkansa, eli jokseenkin hajanaisen sekasotkun musiikkimieltymykset muodostavat.

6. Millaisesta säästä nautit eniten?

Tämäkin vaihtelee paljon vuodenaikojen mukaan. Talvisin kirkkaat päivät muutamalla pakkasasteella ja pienellä lumikerroksella taitavat olla mukavimpia. Esimerkiksi nyt mittareihin rapsakat 20 astetta jäätävyyttä laittavat päivät ovat turhan viileitä innostaakseen pidempiä tuokioita ulkona viettämään. Kesäisin helteiden sekaan kelpaavat mainiosti lämpimät sadekuurot, mutta viluisista kevät- ja syyssateista en niinkään nauti. Tällä hetkellä kaikailen eniten puolipilvisten ja sopivan lämpimien kesäpäivien perään.

7. Kerro muutama haaveesi?

Mökkikauden perään melkoisesti haikailen ja tulevan kevään sekä kesän puutarhurointipuuhat kutittelevat sormia jo kovasti sekä kivasti, mutta tässä vaiheessa pitää kuitenkin tyytyä siemenluetteloiden selailuun ja pienimuotoisempaan sisäkasvatteluun. Sitten on tietysti paljonkin paikkoja, joissa vielä joskus haaveilen käyväni. Välillä käy mielessä, että olisipa mukavaa, kun joskus lopulta koittaisi päivä, jolloin saisi elokuvakokoelmasta todeta, että nyt se viimeinkin on valmis, eikä tarvitse enää yhtään levyä lisää. Tuskinpa sellaista kuitenkaan tulee...ja toisaalta, olisihan se tavallaan kamalaakin!

8. Rakkain intohimosi?

Rajaanpa tämän kysymyksen harrastuksiin, jolloin pääsen tietysti elokuvat nostamaan kärkeen. Vielä vuosikymmen sitten olisin voinut tarkentaa toiminnalliset sellaiset eniten innoittavaksi huvitukseksi, mutta sittemmin on paletti pikkuisen laajentunut. No, onhan tästä ihastuksesta sen verran kuitenkin jäljellä, että hyvinkin helposti onnistun nauttimaan urheilullisesta ja yleisesti reippaasta toimintaviihteestä. Liikunnallisempien puuhien puolelta vaeltelu pohjoisessa saa sydämen kivasti hakkailemaan, mutta olen vain kamalan laiska itseäni sinne siirtelemään.

9. Minkä elokuvan miljöössä haluaisit elää?

Houkuttelevia vaihtoehtoja on taas niin paljon, että vaikea valita. Tällä hetkellä kirpeiden pakkasten purressa vaikkapa elokuvan Mamma Mia! aurinkoinen merellinen ympäristö lauluineen, tansseineen ja muine huveineen kovin kutsuvalta vaikuttaa. Voi olla, että minulle se tosin sopisi ennemmin tilapäiseen lomailuun ja pitkällä tähtäimellä esimerkiksi elokuvasta My Father's Glory tuttu ihastuttavan rauhallinen ja kaunis tapahtumaympäristö viehättäisi paremmin.

10. Paras kokemuksesi vuodelta 2015?

Kovin huono olen näitäkin laittamaan järjestykseen ja muutenkin tosiaan jokseenkin rajoittunut sen suhteen, miten yksityisiä ja yksityiskohtaisia asioita täällä kerron. Sanottakoon siis suurpiirteisesti, että joulu jälkipäivineen ihanassa seurassa tallentui yhtenä kohokohtana sydämeen.

11. Onko sinulla haaveita/suunitelmia vuodelle 2016?

Viime kesänä ja alkusyksynä pääsin vähän nuupahtamaan, joten reissusuunnitelmat siitäkin syystä peruuntuivat. Toivottavasti tänä vuonna löytyy puhtia pikkuisen enemmän, ja tulee lähdettyä vaelluspoluille. Myös jokin pidempi saaristoseikkailu olisi kiva, mutta voi olla, että aikatauluongelmien takia pitää tyytyä muutamaan lyhyempään. Kesäinen kasvimaasuunnitelma taas on jo ehtinyt paisumaan siinä määrin, että pitää alkaa karsimaan ennen istutuspuuhia, sillä muuten loppuu sekä aika että tila. Elokuvasuunnitelmia taas on vaikka miten, mutta eivätköhän ne jossakin määrin valotu täällä vuoden edetessä...