Sherlock Hound: The Disappearance of the Slendid Royal Horse / Disturbance, The World Flight Championship

Niinhän siinä pääsi käymään, että jouluelokuvakiireet ja muut hässäkät hyydyttivät ja käytännössä pysäyttivät Sherlock Koiran seikkailujen seurailun ja edistymisen, enkä viime kuussa ehtinyt kuin kertaalleen niitä ihmettelemään. Aivan niin pahaa aivolahoa ei vielä ole havaittavissa, että heppusten touhut olisivat kokonaan mielestä haalistuneet. Muistutellaan siis, että viimeksi piti pähkäillä museosta keskellä yötä teilleen leijailleen arvoesineen arvoitusta sekä kaapattua rahalähetystä jäljitellä taivaille saakka. Ehkäpä taas saadaan ilmavampaakin kyytiä muine metkuineen...? Joka tapauksessa uuden vuoden puhtia puhkuen taas singahtelen tätä urakointia jatkamaan, ettei ihan ikuisuusprojektiksi venähtelisi.

The Disappearance of the Slendid Royal Horse (Buzz Buzz! The Fly Fly Mecha Operation)

Yö on jälleen Lontoon ylle laskeutunut, mutta aivan kaikkia lepohetket eivät houkuttele, vaan kuutamon valaisemilla katoilla joku kovaa vauhtia kipittelee ja naamioitumisesta päätellen voipi olla koiruuksia mielessä tällä seikkailijalla. Seinillä taas teräskynsineen kiipustelee Moriarty apurikaksikkonsa kera, eli vuorokauden pimeät tunnit jälleen houkuttelevat heppusia hämärähommiaan harrastelemaan. Yöllisillä hipsijöillä näyttää olevan sama kohde tavoitteena ja hetkistä myöhemmin yhdessä huoneessa koko nelikko onkin. Mysteerivaras on jo kassakaapin saanut antautumaan siinä vaiheessa, kun Moriarty vasta löytää tiensä sisään, ja niinpä tämä lyömättömänä ja kaikin puolin vallan erinomaisena mestarivarkaana itseään pitävä kelju hölmistyykin lähes toimintakyvyttömäksi toisen karkaillessa teilleen jalokivi taskussaan.

Hämmennykseen ei ole suuremmin aikaa, sillä seuraavaksi poliiseja pinkoo samaiseen rakennukseen, eikä tunnetun varkaan auta jäädä selityksiä jakelemaan, että eipä tällä kerralla näpistykset onnistuneetkaan. Seuraavana aamuna paikalla onkin jo tarkastaja Lestrade ryhmineen selvittelytöiden parissa ja Sherlock sekä Watson piipahtavat myös käväisemään. Lestrade on aloittanut jälleen yhden päivän väärällä jalalla nousten ja kovasti tahtoo Houndille rähistä, ettei mitään apua tahdo ratkontapuuhiin. Kaikille on selvää, että Moriarty nähtiin rikospaikalla, mutta outo käyntikortti saa mietiskelemään toisenkin varkaan mahdollisuutta. Tervehdyksessään tämä uhkaa kähveltävänsä seuraavaksi kuningattaren suosikkiheppasen, eli siinäpä etsiville uutta hommaa...

Sherlock ja Watson lähtevät jälleen verkkaisempaan tyyliin tapausta pähkäilemään lähistöltä löytyvien jalanjälkien tarjotessa vähän alkuapua pohdintoihin. Yö taas kuluu kirjojen parissa taustamateriaalia lueskellen, mikä saakin mietiskelemään sellaista vaihtoehtoa, että joku on ottanut asiakseen jäljitellä menneiden aikojen mestarivarkaan kädenjälkeä. Kaikki eivät onnistu nuppejaan yhtä viileinä pitämään, vaan Moriarty muristelee ja räyhää otsikoita lueskellessaan. Aikoopa hän antaa uudelle tulokkaalle kunnollisen vastuksen, eikä noin vain ryövärikuninkuutta luovuttaa pois. Kuumapäisempien ja enemmän toimintaa haikailevien kaverien kerhoon ilmoittautuu odotetusti Lestrade, joka viimeisten minuuttien tuoksinnassa pääseekin tuttuun tapaansa ja jokseenkin tuloksettomasti säheltelemään.

Disturbance, The World Flight Championship (Grand Flight Championship of Chaos!?)

Jaksokaksikon toinen puolikas tuo kuviin heti hieman enemmänkin hevosvoimia, sillä eräällä pienellä konepajalla ollaan hyvinkin tohkeissaan uudesta moottorista, jonka Mac on onnistunut kehittelemään. Tämä ehdottaakin kumppanilleen Helenille, että läpimurtoa olisi mukava lähteä iltasella kaupungille juhlistelemaan ja sen aikeen merkitsevät muistiin myös ikkunan takana piileskelevät uteliaat. Pariskunta hurauttaa myöhemmin autolla kohti kaupunkia, mikä tarjoaa Moriartylle helpon tilaisuuden vierailla pajalla. Tietenkään kyse ei ole mistään ihmettelykierroksesta, vaan moottori tahdotaan mukaan.

Mikään ei tältä kolmikolta tunnu ilman pienempää tai suurempaa kohellusta sujuvan, joten porukka onnistuu pihistelyjensä ohessa polttamaan koko koneverstaan. Pian jo paloautojen sireenit hämärille kaduille ulvovatkin eloa ja Baker Streetilla päätellään hehkun perusteella palon riehuvan etäämmällä teollisuusalueella. Hudson tuntuu kovin huolissaan olevan, sillä sattuupa hän lentovuosiltaan erään pariskunnan tuntemaan, ja heidän kotinsa samalla suunnalla sijaitsee. Hetken mietinnän jälkeen porukka lähtee autoilemaan ja perille päästyään saavat todeta, että juurikin Hudsonin tuttavien konepaja ja ilmeisesti kotikin on päätynyt liekkien vietäväksi. Hound intoutuu tutkimaan savuavia raunioita ja Hudson taas lupaa majoittaa ystävänsä Baker Streetille. Palopaikalta löytyy kappale Moriartyn viitasta, mikä viimeistään vihjailee, ettei kyseessä ihan pelkkä onnettomuus ole.

Ilmailun parissa pyörähteleviä jaksoja on aiemminkin sarjassa tullut nähtyä ja usein ne ovat keskimääräistä mukavampaa katseltavaa olleet, kuten tälläkin kerralla. Pelkästään moottoritekniikkaan ei jämähdetä, vaan Moriartyn konekaappauksen takana on haave osallistua lentäjien mestaruuskisoihin ja voittaa koko karkelot härvelillään. Liskokiituriin parempaa puhtia tuomaan asennellaankin uutta voimanlähdettä ja näistä suunnitelmista Hound kavereineen saa jo hyvissä ajoin kiinni, sillä ei ole kovinkaan vaikea summailla viime hetkillä mukaan pyrkivän uuden ja taustoiltaan aiemmin täysin tuntemattoman tyypin todellista henkilöllisyyttä. Lentomestaruudesta päästään kisailemaan jokseenkin sekasortoisissa merkeissä, koska näppärät kätöset ovat monenlaista kekseliästä sabotaasia harrastelleet. Niinpä moni joutuu jo varhaisessa vaiheessa luopumaan laitteiden hajoillessa alta ja Moriarty on ottanut asiakseen tipauttaa muutkin kilpailijat taivaalta paljon ennen maalia. Kenties siinä hiukkasen turhankin vakavasti kisailutouhu otetaan, kun pitää toisia tulitella kilometrien korkeudessa, mutta onhan muillakin niitä jekkuja hihoissaan...

Olenkin jo useampia kertoja ehtinyt vinkumaan, että sarjan varkaiden hahmogalleriaan voisi tumpeloivan kolmikon lisäksi muitakin lisäillä ja The Disappearance of the Slendid Royal Horse tähän toiveeseen ainakin tilapäisesti vastailee. Apuritkin alkavat jo ehdottelemaan pomolleen muita hommia, kun kärpäshärvelillä lentely menee mutaiseksi toheloimiseksi, eikä saalista vain tahdo jäädä käteen, joten on ihan kiva saada osaavampia vierailevia tähtiä. No, toisessa jaksossa taas samainen herra kailottelee itsevarmuutta huokuen voittoaan ennakkoon, eivätkä menneet nolot epäonnistumiset enää paljoa paina. Lestrade on siihen samaan päätä seinään kerta kerran jälkeen iskevään kerhoon kuuluva tapaus ja itsehillintä tuntuu vain hiipuvan sarjan lähestyessä viimeisiä jaksoja. Lentokisailut tuovat kuitenkin myös sitä kaivattua hahmovaihtelua, kun Hudsonille tarjotaan isompaa osaa, kuten aiemmassa jaksossa The White Cliffs of Dover. Ehkei hän sentään yhtä räväkästi pääse pyssyn kanssa räiskimään, mutta ilmailutunnelmiin kuitenkin ja omat vaaransa korkeuksissa täpärine pelastuksineen tosiaan odottelevat. Onhan sitä tämänkin sarjan puitteissa tullut pikkuisen parempaa animaatioviihdettä nähtyä, mutta minusta tämä jaksopari sijoittuu helposti ylempään keskisarjaan.

Sherlock Hound (1984) (IMDB)